se sokeuttaa näköni
se pistää tunnottomaksi kieleni
koko kehoni
se sumentaa mieleni
en tajua vaaraa
ennen kuin on liian myöhäistä
rukoilen sen puolesta
valvon yöt
mietin aamut
anon polvillani
että saisin nähdä sen uudestaan
vaikka vain kerran
itken
huudan
nauran
raivoan
jos tuntuu siltä
teen kaikkeni
jos sitä ei vain viedä minulta
pois, pois
sitä en kestäisi
odotan miljoona vuotta
enkä edes tajua todellisuudn ja mielikuvituksen rajaa
oikeaa ja väärää
onko niitä edes olemassa
sumentaen kaiken mitä minulla oli
rakastan sitä niin paljon
liian paljon
roikun haavemaailmassa
vaikka tiedän
se ei ole todellisuutta
mutta
se on elämääni
en osaa päästää irti
antaisin kaikkeni
kuolisin sen puolesta
jos vain saisin sen mitä heillä on
tiedän ettei se ole mahdollista
sydämeni tuskan tietäen
se on osa minua
sieluani pistelee
en henkeä saa
revi se palasiksi
niin ehkä käteni toimisivat taas
ja voisin alkaa elää
oikeaa elämää, sitä todellista
rakastan sitä vain liikaa
niin paljon, ettei mahdollisuuksia ole
Twilight
New Moon
Eclipse
Breaking Dawn
<3
Kommentit